Paritalo, Tampere
Rakennusvuosi: 1997
Rakennuksen neliömäärä: Lämmitettävä asuinpinta-ala 350 m2. Puolilämmin autotallirakennus 60 m2.
Lämmitysjärjestelmän vaihto: Öljystä maalämpöön huhtikuussa 2019.
Aiempi öljynkulutus: 3000-3500 litraa vuodessa.
Timo Ruusilan paritalossa oli ennen öljylämmitys, kunnes se reilu vuosi sitten vaihdettiin maalämpöön. Lämmitysjärjestelmän vaihtoa oli mietitty jo parisen vuotta ja Ruusila oli tutkiskellut eri vaihtoehtoja hyväksi lämmitysjärjestelmäksi. Enää kaksi vaihtoehtoehtoa oli jäljellä, kunnes Ruusila törmäsi tuoreeseen väitöskirjaan. Viimeistään tästä syntyi päätös siitä, että hänen paritaloonsa on olemassa yksi oikea lämmitysjärjestelmävaihtoehto eli maalämpö.
Aktiivisella tutkimisella löytyi paras vaihtoehto
Ruusilan paritalo sijaitsee Tampereella ja se on rakennettu vuonna 1997. Lämmitettävää asuinpinta-alaa on noin 350 neliömetriä ja lisäksi talon yhteyteen kuuluu noin 60 neliömetrin puolilämmin autotalli. Talon rakennusvuodesta lähtien lämmitysjärjestelmänä oli toiminut öljylämmitys. Ruusila oli lukenut, että lämmitysjärjestelmän ongelmaton käyttöikä on suunnilleen 25 vuotta. Niinpä alkoi olla aika miettiä muutoksia.
—Öljylämmityksessämme alkoi olla jo joitakin korjaustarpeita, ei mitään kriittisiä, mutta selvästi jo hieman arkea haittaavia. Automatiikka olikin jo kertaalleen uusittu, mutta nyt haluttiin tehdä kokonaispetraus, Ruusila kertoo.
Ruusila alkoi aktiivisesti selvittämään eri lämmitysjärjestelmien ominaisuuksia. Tärkeää oli, millainen järjestelmä sopisi juuri omaan kotiin ja toimisi hyvin pitkään. Toki ilmasto- ja ympäristöasiat painottuivat myös vaihtoehtojen puntaroinnissa. Ruusila teki tutkimustyötä parin vuoden ajan.
—Meillä oli jo aiemmin ollut ilmalämpöpumppu tukena öljyn kanssa. Tutkiskelun jälkeen vaihtoehdoiksi jäi ilmavesilämpöpumppu tai maalämpö. Sitten luin suomalaisen väitöskirjan, jonka mukaan talomme kokoluokkaan parhaiten sopisi maalämpö. Viimeistään sen jälkeen valinta oli selvä, Ruusila taustoittaa.
Uuden järjestelmän asennus sujui nopeasti
Tiiviimpi lämmitysjärjestelmän valitsemisprosessi kesti muutaman kuukauden. Ruusila kilpailutti kolme eri urakoitsijaa, joista heille valikoitui LämpöYkkönen.
—He olivat jo aiemmin toimittaneet meille ilmalämpöpumput, joten oli jäänyt valmiiksi positiivinen fiilis. Nyt alettiin sitten heidän kanssaan suunnitella maalämmön asennusta, Ruusila kertoo.
Joulukuussa 2018 uuden järjestelmän asennus aloitettiin poraamalla energiakaivot. Samalla päätettiin, ettei laitteiston vaihtoa tehdä talviasennuksena, vaan keväällä huhtikuussa lämmityskauden päätyttyä.
—Purkuryhmä tuli ottamaan vanhat releet pois ja laiteasennus alkoi. Itse asennus oli vain kolmen päivän operaatio, joka sisälsi myös rakennusteknistä työtä, esimerkiksi öljysäiliöhuoneen seinien purun ja itse säiliön purun, Ruusila muistelee.
Maalämpöön vaihto näkyy kustannuksissa
Maalämpö on nyt ollut Ruusilan paritalossa käytössä vuoden verran. Jo siinä ajassa muutoksia kustannuksissa ja järjestelmän toimivuudessa verrattuna öljylämmitykseen on ollut havaittavissa.
—Ensimmäinen käyttövuosi on ollut hyvin positiivinen. Järjestelmä on jopa täysin huomaamaton, kun mitään toimintahäiriöitä ei ole ollut, Ruusila naurahtaa.
—Olemme todella tyytyväisiä, etenkin jos näin jatkuu tulevatkin vuodet, Ruusila jatkaa.
Ruusila on vuoden aikana seurannut lämmityksen kustannuksia. Pudotus on ollut merkittävä, ja useat tekijät vaikuttavat säästöjen muodostumiseen. Ruusila arvioi, että jopa 70 prosenttia lämmityksen kustannuksista on hävinnyt lämmitysjärjestelmän vaihdon myötä.
Toivomuksena lisää laitevertailumateriaalia
Puolueetonta laitevertailumateriaalia Ruusila olisi kaivannut prosessissa enemmän. Hän löysi yhden laajemman ruotsalaisen selvityksen, mutta muuten tietoa oli vähäisesti.
—Tarkastelun näkökulmana on useimmiten investoinnin määrä ja takaisinmaksuaika, joten se menee hyvin europainotteisesti. Silloin ei korosteta esimerkiksi ympäristö- tai vaivattomuustekijöitä. Myöskään laitteiston elinkaaresta tai huollon tarpeesta on niukasti artikkeleita, Ruusila pohtii.
Ruusilalla onkin ehdotuksia, millaista neuvontaa lämmitysjärjestelmän vaihtajat voisivat kaivata.
—Olisi hyvä, jos maalämpölaitteista tehtäisiin laajempi ja puolueeton testaus, kuten ilmalämpöpumpuilla on tehty. Sen tyyppiselle informaatiolle on tarve olemassa. Kiinnostavia ovat myös videopätkät, joissa näytetään, miten maakaivon poraus tai laitteiston asennus tapahtuu.
Pientalot öljystä uusiutuviin -kampanjassa Ekokumppanit Oy tarjoaa Energiaviraston ja Tampereen Sähkölaitoksen rahoittamaa maksutonta neuvontaa lämmitysjärjestelmän vaihtoon.
Teksti: Senni Vesikallio
Kuvat: Timo Ruusila
