Yritystentti

Te kysyitte - yritykset vastasivat!

Tälle sivulle on koottu urakoitsijoiden ja konsulttien vastauksia kiperimpiin kysymyksiin lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen liittyen.

Meillä on lämmitys vaihdettu vesi-ilmalämpöpumppuun, mutta lämmin käyttövesi tehdään vielä öljykattilalla. Mikä olisi edullisin tapa muuttaa se?
Aleksei Lamminmäki, Lamplan Oy

Yksi tapa on lisätä kierukallinen yhdistetty käyttövesi ja puskurivaraaja järjestelmään, esim Nibe AHPH. Lisäksi kannattaa säätää käyttöveden lämpötila alemmas esim. 42 asteeseen, kunhan legionellabakteerin-estotoiminto on pumpussa päällä, jolloin lämpöpumppu käyttää käyttövettä ajoittain 55-60 asteessa tappaen bakteerit.

Juha Lehtinen, Helmilämpö

Öljykattila ulos, tilalle lämminvesivaraaja ja ns. hybrid box, jossa levylämmönvaihdin ja sähkövastus.

Lassi Saarikko, Kangasalan Putkilämpö Oy

Monella toimittajalla on sisäyksikkö ilma-vesipumppuihin. Sisäyksikön avulla korvataan asunnon öljylämmityskattila, se tuottaa myös lisätehon kun ulkoyksikön teho laskee kovilla pakkasilla. Myös hybridi varaaja on yksivaihtoehto, jos öljystä halutaan luopua kokonaan.

Matti Perkkiö, LämpöYkkönen Oy

Ilma-vesilämpöpumpulla voidaan lämmittää joko lämmitysvettä tai käyttövettä – tai kumpaakin. Tämä riippuu sekä asennettavasta laitteesta että kytkentätavasta. Jälkeenpäin voi olla mahdollista uudella kytkennällä muuttaa asennus niin että lämmitetään myös käyttövettä. Kaikissa laitteissa se ei kuitenkaan ole mahdollista.

Mikko Isokorpi, Vaillant

Edullisin ratkaisu on perinteinen varaaja sähkövastuksella, mutta edullisin tapa tuottaa käyttövettä on asennuttaa varaaja, johon voi siirtää energiaa ilma-vesilämpöpumpulla.

Miten voin varmistua siitä, että huolto-osia lämpöpumppulaitteistolle on saatavissa vielä 10-15 vuoden päästä?
Aleksei Lamminmäki, Lamplan Oy

Valitse lämpöpumppumerkki yritykseltä, joka on toiminut alalla jo pitkään.

Juha Lehtinen, Helmilämpö

Tästä voi varmistua valitsemalla laitetoimittaja joka on ollut pitkään alalla. Myymämme merkki Vaillant on ollut markkinoilla jo 145 vuotta.

Lassi Saarikko, Kangasalan Putkilämpö Oy

Kannattaa suosia merkkiä, joka on ollut jo pitempään markkinoilla ja takaavat varaosien saatavuuden. Tarjousta kysyttäessä kannattaa myös varmistaa huoltaako kyseinen asennusliike asentamiaan pumppuja.

Matti Perkkiö, LämpöYkkönen Oy

Tämä kannattaa kysyä laitteen myyvältä yritykseltä tai laitteen maahantuojalta. Lähtökohtaisesti laadukkaissa lämpöpumpuissa varaosia saa aina 20 vuoteen asti asennuksesta.

Mikko Isokorpi, Vaillant

Useimmat valmistajat takaavat varaosien saatavuuden kymmeneksi vuodeksi. Paras tapa on varmistua, että laittetta tuo maahan sen valmistaja tai muu vakaavarainen yritys.

Öljynkulutukseni on 2300 litraa vuodessa. Suositteletteko maalämpöä vai VILPiä ja miksi?
Aleksei Lamminmäki, Lamplan Oy

Öljynkulutuksen mukaan energiankulutus on n. 23 000 kWh/vuosi, jolloin kannattaa valita maalämpöpumppu. Laadukasta ilma-vesi lämpöpumppua kannattaa harkita, jos sijainti Tampereen korkeuksilla tai etelämpänä ja ulkoyksikölle on sopiva paikka.

Juha Lehtinen, Helmilämpö

Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja ja kummallakin saa suuret säästöt aikaan. Ollaan siinä kulutuksessa, että asiakas päättää kumman haluaa. Maalämpö kalliimpi, mutta ilmavesikoneellakin päästään erinomaisiin tuloksiin säästöissä.

Lassi Saarikko, Kangasalan Putkilämpö Oy

Itse lähtisin tuohon Ilma-vesilämpöpumpulla. Ilma-vesilämpöpumppu maksaa n. 11 000 asennettuna ja maalämpö 16 000-18 000. Maalämpöön tarvitsee laskea kumminkin vielä porausluvan kustannukset. Jos kiinteistö sijaitsee harju tai pohjavesialueella niin tuohon kannattaa vielä budjetoida n. 1500€ lisää. Käyttökustannuksien erotus on kumminkin vuositasolla vain n. 200-300€.  

Myös takaisinmaksuaika puoltaa ehdottomasti ilma-vesilämpöpumpun hankintaa. Maalämmössä on kuolettava maalämpölaitteiston lisäksi maalämpökaivo, joka on tyypillisesti n. 5000-6000.

Ilmavesilämpöpumpussa ei tätä kustannusta ole, joten koko investoinnin takaisin maksuaika on lyhyempi

Matti Perkkiö, LämpöYkkönen Oy

Lämpöpumpun hankintaan voi olla monenlaisia kriteerejä, esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentäminen, energiansäästö, käyttömukavuus tai budjetti.

Budjetti:

Maalämpö on noin 20-25000 euroa porakaivoineen asennettuna.

Ilma-vesilämpöpumppu on noin 10-15000 euroa asennettuna.

Energiansäästö:

Maalämpö säästää noin 1600 euroa vuodessa (kulutus ennen 2300 euroa).

Ilma-vesilämpöpumppu säästää noin 1150 euroa vuodessa.

Tässä pitää myös huomioida se, että ”huonoimmat” maalämpöpuput säästävät saman verran kuin parhaat ilma-vesilämpöpumput. Eli säästöt riippuvat myös laitteesta ja sen energiatehokkuudesta. Eroja on.

Hiilijalanjäljen pieneneminen menee samassa suhteessa kuin energiansäästö. Eli maalämpöpumpulla on pienempi hiilijalanjälki.

Investointi + käyttökustannukset 20 vuoden aikana (ilman rahoituskuluja ja energian hinnan nousua):

Maalämpö: 20 000 euroa + 700 eur x 20 = 34 000 euroa

Ilma-vesilämpöpumppu: 10 000 euroa + 1150 eur x 20 = 33 000 euroa

Käyttömukavuus:

Tässä ei eroja ole. Ilma-vesilämpöpumpulla on ulkoyksikkö, joka voi jollekin olla esteettinen syy valita maalämpö.

Mikko Isokorpi, Vaillant

Ei ole oikeaa tai väärää valintaa. Molemmat ovat hyviä valintoja. Pelkkä laadukas lämpöpumppu ei riitä. Asennus pitää tehdä laitevalmistajan vaatimusten mukaan.

Missä tapauksessa sähköliittymä tai sulakekokoja täytyy vaihtaa?
Aleksei Lamminmäki, Lamplan Oy

Normaalissa 25A sulakkeella olevassa pientalossa sulakekokoa kannattaa kasvattaa, jos lämpöpumpun nimellisteho on enemmän kuin 10 kW(isomman pumpun voi laittaa, kunhan rajoittaa/pienentää samassa suhteessa pumpun sähkövastusten tehoa, pumpuissa yleensä 6-9 kW sähkövastukset). Huom! Lämpöpumpun osatehomitoitus on yleensä kannattavinta.

Juha Lehtinen, Helmilämpö

Hyvin harvoin. Pääosin sulakekoko 3x25A riittää.

Lassi Saarikko, Kangasalan Putkilämpö Oy

Jos kiinteistön huipputehon arvio nousee yli 9 kW niin silloin tarvitsee harkita pääsulakkeen muuttamista 35A sulakkeeksi. Tämä riippuu siitä, että huippu pakkasilla ilma-vesilämmityspumppu käyttää suoraa sähkölämmitystä. Jos tehon tarve on alle 9kw (saneerauksia neliöt max. n 180m2/öljyn kulutus vuodessa n. 2800l) niin pääsulakkeena voidaan käyttää 25A sulaketta. Useimmissa malleissa on myös virtavahdit, jotka tiputtavat sähkövastuksen tehoa, jos sähkön tarve muualla talossa kasvaa esim. uunin tai saunan käytön muodossa.

Matti Perkkiö, LämpöYkkönen Oy

Riippuu täysin kohteesta ja siihen asennettavasta laitteesta. Eli tähän ei voi antaa yksiselitteistä vastausta. Tämä pitää selvittää silloin kun laitetta ollaan hankkimassa.

Mikko Isokorpi, Vaillant

Jos talon lämmityksen huipputehon tarve on yli 10kW ja päälämmitysmuoto on IVLP niin sulakekoko on suositeltava nostaa 3x35A.

Kannattaako vanha öljylämmitys jättää uuden VILPin rinnalle vai ei?
Aleksei Lamminmäki, Lamplan Oy

Pohjoisessa kyllä, mutta säävyöhykkeillä 1-2 IVLP tarvitsee hyvin harvoin sähkövastuksia/öljyä avuksi, jolloin jättäisin sen pois. Pohjoisessa säävyöhyke 3-4:llä kannattaa jo yleisesti valita suoraan pelkkä maalämpöpumppu.

Juha Lehtinen, Helmilämpö

Itse en jättäisi enää rinnalle. Laitteet ovat hyviä ja luotettavia.

Lassi Saarikko, Kangasalan Putkilämpö Oy

Jos teillä on alle 10 vuotta vanha öljyjärjestelmä muovisäiliöillä niin en näkisi järkeväksi vaihtaa kokonaan toimivaa järjestelmää uudeksi. Jos järjestelmä on melko uusi, mutta öljysäiliö olisi viimeisillään niin silloin kokonaiskustannus esim. uuteen VILP järjestelmään on melkein sama.

Matti Perkkiö, LämpöYkkönen Oy

Lähtökohtaisesti jos on uudehköt öljylämmityslaitteet, niin on ekologisempaa käyttää ne loppuun. Tällöin voi myös tehdä pienemmän investoinnin ja saada kuitenkin samat säästöt. Eli hyöty on myös taloudellinen.

Tulevaisuudessa on myös mahdollista että öljyn tilalle tulee bioöljy, joka on täysin hiilineutraali ratkaisu. Tällöin samaa kattilaa voidaan käyttää tulevaisuudessakin.

Mikko Isokorpi, Vaillant

Mikäli öljylaitteisto on tuore niin sen voi jättää rinnalle, tosin öljysäiliöstä halutaan usein eroon. Öljy alkaa olemaan poistuva lämmitysmuoto.

Jos urakan jälkeen todetaan, että lämmitysjärjestelmä ei toimi oikein, kuka vastaa korjaamisesta ja kustannuksista? Ja miten tältä voidaan välttyä?
Aleksei Lamminmäki, Lamplan Oy

Asennuksen tehnyt urakoitsija on vastuussa. Tilaamalla järjestelmä ammattilaisten kautta, vältetään jo suurin osa ongelmista.

Juha Lehtinen, Helmilämpö

Urakoitsija ja valmistaja vastaa.

Lassi Saarikko, Kangasalan Putkilämpö Oy

Asentaneella yrityksellä on 2 vuoden asennustakuu, jolloin he joutuvat selvittämään vian ja korjaamaan tarpeen mukaan omalla kustannuksellaan, jos vika on heistä riippuva. Tällöin suosittelen valitsemaan paikallisen yrityksen, jonka saatte helposti kiinni ja reklamaation korjattua. Itse toimin työnjohtaja, joten olen koko ketjun myynnistä asennuksen kautta huoltoon saatavilla.

Matti Perkkiö, LämpöYkkönen Oy

Lähtökohtaisesti myyjä on aina vastuussa siitä että laite toimii. Lakisääteinen takuuaika on 2 vuotta sekä asennukselle että laitteille. Tällöin kustannukset maksaa kokonaisuudessaan myyjä.

On myös saataville pidempiäkin takuita jotka myyjä myöntää, esimerkiksi 5 vuotta.

Korjaamiselta ei voi 100%:sti koskaan välttyä, koska kyse on teknisestä ratkaisusta. Ostovaiheessa kannattaa varmistaa että urakoitsija ja laitteen maahantuoja ovat vakavaraisia.

Mikko Isokorpi, Vaillant

Asennuksilla ja laitteilla on oltava takuu, joka kattaa mahdolliset asennusvirheet/laiteviat.  Paras tapa on välttyä virheiltä, kun asennusliike asentaa ainoastaan 1-2 merkkiä. Näin laitteet tunnetaan ja tiedetään miten ne toimivat. Kytkentäkaavio on hyvä pyytää etukäteen.

Mistä tiedän, että laitteisto toimii oikein? Onko mahdollista saada etävalvontaa tai jälkitarkastusta laitteistolle?
Aleksei Lamminmäki, Lamplan Oy

Tarkkailemalla sähkönkulutusta ja esimerkiksi käyttövesi- ja lämmitysjärjestelmien lämpötiloja.

Nykyisin lähes kaikkiin uusiin lämpöpumppuihin saa etäyhteyden vähintään lisävarusteena, jolloin valvonta on vaivatonta.

Juha Lehtinen, Helmilämpö

Meillä tulee kaikkiin laitteisiin aina vakiona etävalvonta jos talossa on vain nettiyhteys. Jos sellaista ei ole, saadaan sekin järjestettyä sim-kortilla ja reitittimellä. Etähallinnasta tulee urakoitsijallekin mahdolliset hälytykset ja voimme tarkastella laitteiston toimintaa ja säätää sitä etänä. Sama mahdollisuus on laitevalmistajalla eli Vaillantilla saksassa. Etähallinta on siis veloitukseton kunhan netti löytyy!

Lassi Saarikko, Kangasalan Putkilämpö Oy

Kaikista parhaiten toiminnan pystyy todentamaan lämmityslaskusta vertailemalla ennen ja jälkeen asennuksen. Työllä on 2 vuoden takuu, joten 2 lämmityskauden aikana pumppu näyttää varmasti luontonsa.

Etävalvonta on mahdollista saada lähes kaikille laitteille, jos ne kytketään internettiin. Sieltä saadan myös mahdolliset hälytykset tulemaan ilmi mahdollisimman aikaisin. Jos laite on internetissä kiinni niin tehtaalta päästään koneelle katsomaan mahdollinen vikakoodi ja suosittamaan jotain korjausehdotusta. Yleensä kaikista helpoin on soittaa laitteen asentaneelle liikkelle.

Matti Perkkiö, LämpöYkkönen Oy

Jos laite lämmittää normaalisti eikä mitään ylimääräisiä ääniä kuulu, se toimii oikein.

Nykylaitteisiin on tarjolla etävalvonta ja tarjoamme myös säännöllistä huoltopalvelua koko laitteen elinkaaren ajalle. Lisäksi meillä on 24/7 päivystyspalvelu vakiona. Se on tärkeää koska kyse on kiinteistön lämmityksestä.

Mikko Isokorpi, Vaillant

Nykypäivänä etävalvonnan pitäisi olla valinnan peruste. Pelkkä mobiilisovellus ei auta löytämään vian aiheuttajaa. Järjestelmälle kannattaa ottaa myös vuosihuolto samoin kuin esim. autolle.

Minulla on vesikiertoinen patterilämmitys, eikä tontille voi tehdä maalämpöä. Riittääkö minulle VILP? Mitä muita vaihtoehtoja on?
Aleksei Lamminmäki, Lamplan Oy

IVLP+sähkövastukset riittäävät, lisäksi voi vielä vaihtaa uudet matalalämpö patterit tai vähintään huuhdella patterit ja vaihtaa jumiutuneet patteriventtiilit- ja termostaatit.

Muita vaihtoehtoja on esimerkiksi poistoilmalämpöpumppu tai yhdistetty Ilma-vesi- ja poistoilmalämpöpumppu.

Juha Lehtinen, Helmilämpö

Molemmat toimivat hyvin nykyisillä laitteilla. Asiakas valitsee vaihtoehdon minkä haluaa!

Lassi Saarikko, Kangasalan Putkilämpö Oy

VILP järjestelmiä saadaan nykyään tehtyä monessa eri kokoluokassa. Varmasti jokaiseen kiinteistöön saadaan räätälöityä ilma-vesilämmityspumpusta se oikea malli, mikä riittää lämmittämään kotinne. Tämän takia VILP on nostanut suosiotaan halvemman hankintahintansa takia varsinkin alle 180m2 kohteisssa. Normaalissa tilanteessa VILP pystyy tuottamaan tarpeeksi lämmintä vettä patteriverkostoon. Joskus toki joudutaan muutama alimitoitettu patteri suurentamaan, että menoveden lämpötila saadaan huippu pakkasilla madallettua. Tämä koskee kaikkia lämpöpumpputekniikalla toimivia laitteita. Jos patterijärjestelmä on pienellä vesimäärällä niin suosittelemme asentamaan lämpöpumppulaitteiston rinnalle puskurisäiliön.

Matti Perkkiö, LämpöYkkönen Oy

VILP riittää mainiosti. Olemme tehneet tuhansien neliöiden kiinteistöjen lämmityksiä ilma-vesilämpöpumpuilla, eli kiinteistön koolla ei ole merkitystä vaan sillä että laitteet ovat oikein mitoitettuja ja oikein asennettu.

Ilmalämpöpumppu on myös yksi hyvä mahdollisuus kiinteistön energiansäästöön. Sillä voidaan tehdä lähes yhtä isot säästöt kuin ilma-vesilämpöpumpulla. Investointi on noin 2000-2500 euroa per kerros. Eli 2-kerroksiseen kannattaa laittaa 2 laitetta.

Mikko Isokorpi, Vaillant

IVLP ja ja maalämpö soveltuvat patterilämmitteiseen taloihin. Kannattaa selvittää kuinka hyvin laite soveltuu ko. kohteisiin. Mitoitusraportti on hyvä pyytää tarjouksen mukaan. Kaikki laitteet eivät pysty tuottamaan kuumaa vettä patteriverkostoon kovilla pakkasilla. Luota siis ammattilaiseen. Kysy referenssiä.